Tekijä: Elina Furustam

  • Kohti tulevaisuutta – Hallituksen ajatuksia tulevasta suunnasta

    Kohti tulevaisuutta – Hallituksen ajatuksia tulevasta suunnasta

    Hei BSS:n jäsen!

    Veneilykausi ja syksy etenevät omaa tahtiaan, mutta BSS:ssä katse on jo tulevissa vuosissa. Hallitus kokoontui lokakuun lopussa strategiatyöpajaan pohtimaan, millainen seura haluamme tulevaisuudessa olla.

    Maailma muuttuu. Tutkimukset osoittavat, että tavat osallistua yhdistysten toimintaan muuttuvat. Moni haluaa olla mukana, mutta osallistumiselta toivotaan enemmän joustavuutta ja selkeyttä. Haluamme BSS:ssä vastata tähän muutokseen. Tehdään seurastamme entistä elinvoimaisempi, avoimempi ja helpompi yhteisö tulla mukaan.

    Lue alta tiivistelmä siitä, mistä työpajassa keskusteltiin ja mihin ehdotuksiin hallitus on päätynyt!

    Visio 2030: Aktiivinen veneily-yhteisö

    Suuntamme on selkeä: haluamme, että BSS on vuonna 2030 aktiivinen veneily-yhteisö, johon on helppo tulla mukaan ja jossa jokainen kokee olonsa tervetulleeksi.

    Toimintamme arvo ei synny pönköttävistä rakenteista, vaan yhdessä tekemisestä, oppimisesta ja hienoista hetkistä vesillä sekä rannassa.

    Hallituksen keskeiset ehdotukset ja linjaukset

    Neljä asiaa, joihin haluamme panostaa:

    Matala kynnys ja lämmin vastaanotto

    Haluamme, että seuraan liittyminen ja toimintaan osallistuminen on vaivatonta. Panostamme uusien jäsenten lämpimään vastaanottoon sekä kehitämme perehdytystä ja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia (esimerkiksi kurssilaisille suunnatut edut).

    Tehtävien pilkkominen ja vapaat kädet priorisoida

    Tunnistamme, että kaikkien aika on kortilla. Siksi haluamme jakaa talkoo- ja hallitustehtäviä pienemmiksi, muutaman tunnin tai yhden projektin mittaisiksi kokonaisuuksiksi. Annamme toimikunnille luvan priorisoida ja päättää, mitä asioita voidaan jättää tekemättä, jotta tekijöiden energia säilyy tärkeimmässä.

    Vahvat perinteet ja elinehtona junioritoiminta

    Jotkin asiat ovat seuran sydän. Pidämme kiinni seuran lippulaivatapahtumasta, Emsalö Runtista. Mielestämme myös junioritoiminta on seuralle elinehto, johon haluamme panostaa esimerkiksi tarjoamalla matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia ja järjestämällä koko perheen yhteisiä tapahtumia. Haluamme, että historia ja perinteet ovat meille elävä voimavara, ei byrokraattinen rasite.

    Yhteisö muodostuu yhteisistä hetkistä

    Järjestämme enemmän yhteisiä tapahtumia, demopurjehduksia ja laiturijuhlia. Seuralla on hienot puitteet ja kalustoa, kuten Kugghamn, Killingholmen ja seuran veneet. Haluamme näiden palvelevan jäsenistöä entistä paremmin.

    Mistä tiedämme olevamme oikealla tiellä?

    Strategia ei saa jäädä paperille. Seuraamme muutosta käytännössä:

    • Suomisport-jäsenmäärämme kehittyy myönteisesti
    • Syntyy uutta matalan kynnyksen toimintaa
    • Tapahtumiemme ja yhteisten hetkiemme osallistujamäärät kasvavat.

    Tule mukaan muotoilemaan BSS:n tulevaisuutta!

    Strategiatyö ei ole vain hallituksen asia. Seuran tulevaisuus syntyy siitä, mitä me jäsenet yhdessä teemme. Ehdotuksia ja ajatuksia viedään eteenpäin seuraavissa kokouksissa ja tapahtumissa.

    Jos sinulla herää ajatuksia tai toiveita tai haluaisit ottaa jonkin pienen tehtävän hoidettavaksesi, ole rohkeasti yhteydessä hallitukseen.

    Seurassamme tarvitaan monenlaista osaamista ja apua. Voit tulla tekemään jotakin tuttua tai kokeilla ja oppia uutta. Voit myös ilmoittautua osaksi työparia tai työryhmää jakamaan näitä tehtäviä:

    • Hallitus ja seuran kehittäminen: Vaikuta seuran strategiaan, talouteen ja toiminnan kehittämiseen.
    • Satama ja kiinteistöt: Tule huolehtimaan Kugghamnista. Satamakapteeni ja hänen tiiminsä vastaavat muun muassa Kugghamnin kerhosataman toiminnasta, laitureista, venepaikoista ja huoltosuunnitelmista.
    • Killingholmen ja talkoot: Auta pitämään saaristotukikohtamme kunnossa ja viihtyisänä yhdessä Porvoon Kippareiden kanssa.
    • Junioritoiminta: Junioripäällikkö koordinoi toimikuntaa, joka suunnittelee ja toteuttaa nuorten purjehdustoimintaa ja treenejä.
    • Sailing Center: Matalan kynnyksen purjehtimista seuran H-veneillä. Tässä oppii paljon purjehtimisesta, veneen huollosta ja yhdessä tekemisen ilosta.
    • Kilpailutoiminta: Kilpailujen järjestämiseen tarvitaan monenlaista apua sekä rannassa että vesillä. Oma vene ei ole välttämätön. Kilpailupäällikkö koordinoi seuran kilpailutoiminnan järjestämistä, budjetointia ja toteutusta.
    • Viestintä ja sosiaalinen media: Auta tekemään BSS:n toimintaa näkyväksi verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
    • Talous ja hallinto: Talous- ja sihteeritehtävissä pääsee huolehtimaan seuran arjen pyörimisestä ja digitaalisista työkaluista.

    Ota rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin tai kommodoriin ja kerro kiinnostuksestasi! Löydämme varmasti juuri sinulle sopivan tavan osallistua.

    Kenet sinä näkisit näissä tehtävissä?

    Aina sopiva tekijä ei itse huomaa ajatella, että juuri hänen osaamiselleen voisi olla käyttöä seurassa. Tunnetko jonkun, jolla on organisointitaitoja, innostava asenne tai osaamista esimerkiksi tekniikasta, viestinnästä, veneilystä tai saaristosta?

    Anna heille ansaittua tunnustusta ja vinkkaa tuttusi meille! Voit laittaa ehdotuksesi ja lyhyet perustelut suoraan kommodorille tai sihteerille. Tehdään yhdessä seurastamme entistäkin parempi paikka harrastaa ja viihtyä!

    Lämpimin veneilyterveisin,

    BSS:n hallitus

    Taustamateriaalia

    Tutkimuksia ja yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan megatrendejä.

  • Kommodorin tervehdys, lokakuu 2026

    Kommodorin tervehdys, lokakuu 2026

    Purjehduskausi on takana: lippu on laskettu kotisatamassa, ja veneet ovat siirtymässä talvilevolle. Kausi oli täynnä purjehdusta, kisailua ja yhdessäoloa, ja nyt on hyvä hetki pysähtyä katsomaan, mitä kaikkea saimmekaan aikaan.

    Syystalkoot on pidetty, ja seuran tilat ja varusteet ovat valmiina talveen. Suuri kiitos kaikille talkoisiin osallistuneille. Juuri tällainen yhteinen työ on pitänyt seuramme elinvoimaisena 120 vuotta.

    Juhlavuoden kunniaksi olemme saaneet valmiiksi myös seuran 120-vuotishistoriikin. Se on julkaistu, ja sen parissa on mukava viettää pitkiä syysiltoja. Kiitos jokaiselle, joka osallistui historiikin tekemiseen, oli kyse sitten haastatteluista, muistelmista, valokuvista tai kirjoitustyöstä. Näin seuran tarina on tallessa myös tuleville sukupolville.

    Juhlavuoden huipennus, juhlat, on aivan nurkan takana. Tervetuloa viettämään iltaa yhdessä, muistelemaan menneitä ja nostamaan maljat seuramme taipaleelle!

    Lämmin kiitos kaikille tästä kaudesta: kisapurjehtijoille, junioreille ja heidän valmentajilleen, toimihenkilöille, talkoolaisille ja jokaiselle, joka on tehnyt seuramme eteen työtä.

    Tapaamme pian!

  • Uusi historiikki täydentää BSS:n 120-vuotista tarinaa

    Uusi historiikki täydentää BSS:n 120-vuotista tarinaa

    Borgå Segelsällskap juhlii tänä vuonna 120-vuotista historiaansa. Seura on julkaissut uuden historiikin, joka dokumentoi yhdistyksen kehitystä, toimintaa ja yhteisöllisyyttä viimeisten kahden vuosikymmenen ajalta. Julkaisu kuvaa seuran kasvua ja toiminnan monipuolistumista vuosina 2006–2026 sekä sen vahvistunutta asemaa paikallisessa yhteisössä. Uusi historiikki jatkaa vuonna 2006 julkaistun 100-vuotishistoriikin tarinaa.

    Historiikissa kuvataan muun muassa, kuinka kerhosatama Kugghamnista on kehittynyt seuran toiminnan keskus, kun satamaan, tiloihin ja nuorisotoimintaan on investoitu pitkäjänteisesti. Kerhosataman ensimmäisten venepaikkojen valmistuttua 1990-luvulla aluetta on kehitetty vaiheittain, ja siitä on muodostunut tärkeä kokoontumispaikka jäsenille sekä kilpailu- ja koulutustoiminnan keskus.

    – Historiikki osoittaa, kuinka pitkäjänteinen työ, sitoutuminen ja yhteisöllisyys ovat rakentaneet seurasta sen, mikä se on tänä päivänä, sanoo hankkeen keskeisiin vetäjiin kuulunut Christer Helenelund.

    Julkaisussa kerrotaan myös, miten seuran toiminta on kehittynyt vuosien varrella nuorisopurjehdukseen, kilpailutoimintaan ja seuran tukikohtiin tehtyjen panostusten myötä. Junioritoiminta kasvoi merkittävästi 2010-luvulla ja toi entistä enemmän elämää niin satamaan kuin purjehdusradoillekin.

    Historiikin on koonnut seuran vapaaehtoisista koostunut työryhmä. Ryhmä on kerännyt laajasti asiakirjoja ja muuta aineistoa sekä haastatellut seuran avainhenkilöitä.

    – Tämä on monien ihmisten vapaaehtoistyön tulos. Haluamme sekä säilyttää historiamme että tehdä sen helposti nykyisten ja tulevien sukupolvien saavutettavaksi, Helenelund jatkaa.

    Uusi historiikki on suunnattu paitsi seuran jäsenille myös kaikille Porvoon seudun veneilystä kiinnostuneille.

    Lue historiikki

    Historiikki on saatavilla PDF-tiedostona alla olevasta linkistä.

  • Havaintoja hätärakenttien ammuntaharjoituksesta

    Havaintoja hätärakenttien ammuntaharjoituksesta

    Noin kolmekymmentä veneilijää harjoitteli lauantaina 21.3.2026 hätärakettien ja -soihtujen ampumista. Useimmat kokivat sen hyödylliseksi ja ovat nyt paremmin valmistautuneita, jos joskus täytyy ampua hätäraketteja tai käyttää soihtuja hätätilanteessa.

    Joitakin mietteitä tapahtumasta:

    • Eri rakettien lennoissa oli suuria eroja;
      • Jotkut eivät herättäneet luottamista niiden kykyyn kutsua apua, koska eivät lentäneet kovin korkealle ja paloivat vain lyhyen aikaa (Albatross).
      • Suurin osa ammutuista raketeista oli Ikaros-merkkisiä, jotka lensivät kohtuullisen hyvin, paloivat noin 1,5 minuuttia ja näkyivät selvästi kirkkaasta auringonvalosta huolimatta.
      • Näiden joukossa oli kuitenkin myös muutamia, jotka putosivat nopeasti (laskuvarjo-ongelmia), mahdollisesti väärän säilytyksen vuoksi. Raketit tulee aina säilyttää pystyasennossa, jotta sisältö ei keräänny toiselle puolelle.
    • Eri merkeillä on erilaiset laukaisutavat (korkki pitää tai ei pidä poistaa, naru on alhaalla vai ylhäällä,…) – tutustu raketteihisi ja soihtuihisi ennen kuin tarvitset niitä! Ohjeita voi olla mahdoton lukea pimeässä, sateessa, ilman lukulaseja, jne.
    • Rakettien laukaisukulma on tärkeä! Suoraan ylöspäin antaa parhaan näkyvyyden. Kallistus eteenpäin voi aiheuttaa raketin laskeutumisen veteen lyhyen matkan päähän (eikä näy mihinkään).
    • Raketilla on reilu rekyyli! Pidä tiukasti kiinni!
    • Soihdut tulevat erittäin kuumiksi (joihinkin hanskoihin tuli palojälkiä). Hyvä idea säilyttää hanskoja soihtujen kanssa.
    • Veneeseen putoava soihtu tai väärään suuntaan ammuttu raketti sytyttää varmasti veneen – lue ohjeet ja harjoittele!
    • Yksi noin 30 ammutusta soihdusta ei toiminut – pyrotekniikka on melko luotettavaa, mutta ei 100 %.
    • LED-soihtu sytytettiin tapahtuman alkaessa. 3 tuntia myöhemmin se toimi edelleen (noin 10 tuntia myöhemmin se sammui).
      • On suositeltavaa pitää veneessä yksi tai useampi LED-soihtu riippumatta siitä, onko sinulla pyroteknisiä soihtuja vai ei. Vaikka ne eivät näy yhtä hyvin kuin pyrotekniset soihdut, niillä on monia etuja: helppokäyttöisiä, eivät polta venettä, niitä voidaan käyttää vedessä ja ne antavat pelastajille runsaasti aikaa löytää sinut.
    Mies suojahaalareissa pitää palavaa käsisoihtua.
  • Mikael Strömfors – matkapurjehtijasta kisaajaksi

    Mikael Strömfors – matkapurjehtijasta kisaajaksi

    Kuka olet?

    Olen syntynyt Helsingissä, vanhemmat Helsingistä, ja varttunut pääasiallisesti Porvoossa jossa myös tällä hetkellä asun. Täytän 60 tänä vuonna. Kiinteistövälittäjänä olen toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1985 Porvoossa. Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi aikuista poikaa ja kaksi Parson Russel terrierikoiraa.

    Miksi ja miten olet päätynyt purjehtijaksi?

    Ensimmäisen kerran kun pääsin purjehtimaan oli Fribytarna nimisen meripartiolaisten kesäleirillä Emäsalossa ”Röuknäs -75” Se oli päiväpurjehdus ”Uppo” nimisellä puupurkkarilla. Veneen nimi ei ollut sattuma. Sen jälkeen oli vuorossa yöpurjehdus ”Isabell” nimisellä H -veneellä. Meripartiolaisten kanssa pääsin tutustumaan Suomen ensimmäisiin Albin Express veneeseen ja sain myös purjehtia ensimmäisten joukossa S/y Navigator nimisellä 16 metrisellä jahdilla jonka Rettigin perhe oli lahjoittanut Suomen ruotsinkielisille meripartiolaisille.

    Veneily on aina kuulunut minun perheen vapaa-ajan viettoon, ensin moottoriveneilyä ja sitten siirryttiin purjehdukseen ostamalla Hurley 18 nimisen brittiläisen lasikuitupurkkarin 1970 luvulla. Tällä veneellä seilattiin ristin rastiin etelärannikkoa.

    Hurley 18 myytiin ja vaihtui vanhaan puiseen 9,15 metriä pitkään rannikkoristeilijään jonka faija kunnosti laitoja myöten 3 vuotta. Tällä ”Zarah” nimisellä purkkarilla tehtiin monta reissuja ja oli pitkään perheessä kunnes faijan poismenon 1999 jälkeen lahjoitin kaverille joka toimi Kuggomin puuvenekeskuksessa opettajana.

    Minulla oli myös 17 vuotiaana puinen Hai vene ”Ta-Hai” pari vuotta siskoni kanssa. Tämä myytiin aika nopeasti ajan puutteen takia.

    1999 ostin ”Carezza” nimisen NF 30 purjeveneen. Vene on hyvin purjehtiva vene Elvström & Kjaerulffin suunnittelupöydältä. Tällä purjehdin oman perheeni kanssa etelärannikkoa, Turun ja Ahvenanmaan saaristoa sekä Ruotsia myöten vuoteen 2013 asti. Olin aikaisemmin hankkinut saaren ja pikkuhiljaa rakentanut sinne vapaa-ajan asunnon. Aikaa enää jäänyt purjehtimiseen samalla tavalla kun ennen ja päätin myydä veneen.

    Mutta, kun ikänsä on veneillyt, niin veri vetää aina jossain vaiheessa takaisin merelle. Kun olin viettänyt joitakin vuosia saaressa alkoi nettiveneen sivuilla olevat purjeveneet taas kiinnostaa ja halusin hankkia mökille pienemmän purkkarin päiväpurjehduksia varten.

    Löysin nykyisen kilpurin Star veneen vuonna 2021 ”Lola” oli haastavampi käsitellä kun itse koskaan olisin voinut ymmärtää ja sitä ei pystynyt purjehtimaan yksin, vaikka yritin parikin kertaa. Onneksi vanha koulukaverini Johan Graeffe kiinnostui tulla mukaan gastiksi ja päätettiin yrittää kilpapurjehtimisen sillä veneellä. Osallistumalla torstaikisoihin päästiin paremmin tutustumaan Star veneen ominaisuuksiin ja saatiin tällä tavalla tuntuma veneeseen. Samalla päätin osallistua muihin lähellä oleviin kisoihin.

    En ole koskaan aikaisemmin kilpapurjehtinut, joten tämä oli minulle aivan uutta, ja onneksi näin on käynyt, koska nyt on avautunut aivan uusi ulottuvuus purjehtimisen osalta ja nautin suuresti näistä kesän iltaskaboista. On hienoa olla mukana ryhmässä jossa on kiva meininki ja hyvä yhteishenki. Skabat ei vie hurjasti aikaa, mutta on sopiva breikki työviikkoon.

    Ollaan myös onneksi tänä kesänä päästy kilpailemaan toisten Starien kanssa. Tosi hieno kokemus.

    Tavoitteet

    Suurin tavoitteeni purjehduksen kanssa tällä hetkellä on päästä gastini kanssa ”jyvälle” Starveneen trimmauksissa, sillä siltä löytyy niin valtavan paljon säätöjä minkä haluaisimme oppia ymmärtämään ja hyödyntämään. Samalla yritän perehtyä ja paremmin oppia kilpapurjehtimisen sääntöihin.

    Nykyinen vene

    Star vene on yksityyppinen kahden hengen klassinen kölivene kilpapurjehdukseen jonka juuret ovat jenkeistä. Konstruktio on vuodelta 1911 ja sitä rakennettiin ensin puusta ja myöhemmin siirryttiin lasikuituun. Riki on muuttunut vuosien saatossa. Suunnittelijana on Francis Sweisguth. Paino on vähintään 671 kg. Isopurje on suhteellisen iso; 26,5 m2 Siinä ei ole spinnua. Pituus 6,9 m ja syväys 1,0 m. Vene on ollut olympialuokka vuoteen 2012 asti. Oma veneeni on rakennettu saksalaisen Maderin telakalla 1992 ja sillä on numero 7665 Veneitä on rakennettu yli 8300 kpl.

    Paras purjehdusmuisto tähän asti

    Parhaimmat purjehdusmuistoni on kyllä pitkät lomapurjehdukset oman perheeni kanssa kauniissa Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin saaristossa.

    Parasta Torstaikisoissa?

    Hienointa torstaikisoissa on juuri se, että pääsee arki-iltoina ilman sen kummempia järjestelyjä jännäämään ja purjehtimaan sekä nauttimaan Suomen kauniista saaristosta ja kesästä.

    Terveisesi muille purjehtijoille?

    Terveiset muille, jotka harkitsevat purjehtimista ja osallistumista purjeskaboihin. Rohkeasti vaan mukaan! Tänä ja viime vuonna Fleetissä on ollut melkein aina 10 tai enemmän venettä, joten hauskaa on kun monet ovat mukana, ja tilaa kyllä riittää suuremmallakin osallistujamäärälle. Jos ei ole omaa venettä, niin gastipaikkoja on melkein aina tarjolla.

    Mikael venettä ohjaamassa.
  • Tero – gastista kippariksi

    Tero – gastista kippariksi

    Kuka olet?

    Nimeni on Tero. Olen porvoolaistunut vuonna 1999. Olen syntynyt ja kasvanut merikaupunki Kotkassa.

    Miten olet päätynyt purjehtijaksi?

    Isälläni ja äidilläni ei ollut venettä, mutta kipinän veneilyyn sytyttivät jo lapsena kaksi enoani. Toinen vei moottoriveneilemään ja toinen purjehtimaan.

    Opiskeluaikoina 90-luvun loppupuolella menin mukaan kimppaveneeseen. Vuonna 1974 valmistuneella GT-kryssarella harjoittelin kaverin kanssa purjehduksen saloja. Kukaan ei meitä opettanut. Opettelimme kantapään kautta kummalta puolelta viitat pitää kiertää. Kerran tuloksena oli köli kolisten vedenalaiselle laakealle kivelle nouseminen. Onneksi peruutusvaihteella ajaen vene irtosi kiveltä. Kerran ukkospuuska rikkoi fokan. Toisella kertaa reipas kesätuuli katkaisi puisen maston. Samassa rytäkässä isonfalli kiertyi potkurin akseliin. Into oli kuitenkin kova ja kaiken sähellyksen keskellä jotakin tuli kai opittuakin.

    Purjehdusinto ei laantunut, vaikka GT-kryssare myytiin kahden kesän jälkeen pois. Tilalle hankin lankomiehen kanssa kimppaan huomattavasti kevyemmän 505-jollan. Kukaan ei vain kertonut että 505 oli lievästi sanottuna liukasliikkeinen ja kiikkerä vene. Sillä koin toistaiseksi ylivoimaisesti parhaat purjehduselämykseni. Adrenaliini virtasi suonissa, kun uskaltauduimme yhä kovempiin tuuliin. Trapetsilla roikkuen ja veneen laidan ulkopuolelle kurottaen veneen nopeus tuntui huimalta.

    Kommelluksitta ei säästytty 505:kaan. Toisinaan masto osoitti kohti pohjaa. Toisinaan vene oli täynnä vettä. Joka kerta kuitenkin saimme kammettua veneen oikein päin ja itsemme takaisin veneeseen juuri sopivasti ennen kuin tuuli taas tarttui purjeisiin. Ämpärillä mätimme liiat vedet takaisin mereen ja taas mentiin.

    Finn Express 83:een (nimi Hygge), jonka luulin olevan Porvoossa. Myyntikuvat jo paljastivat, että kyseessä olisi ns. projektivene, jossa kunnostettavaa riittäisi. Mutta koska vene olisi Porvoossa, kannattihan sitä piipahtaa katsomassa. Paljastui kuitenkin, että omistaja oli porvoolainen, mutta vene oli Raisiossa. Sattui sopivasti, että minulla oli niihin aikoihin muuta asiaa Raision suuntaan. Rohkeasti kuivalta maalta ostin veneen ja järjestin sille saman tien rekkakyydin kotipihaani Porvooseen. Syksy oli vierähtänyt jo marraskuulle asti.

    Kunnostusprojekti alkoi uusien purjeiden tilaamisella. Pohdin pitkään, säilytänkö keulalla olevan rullalaitteen. Kisaamisen kannalta se olisi ollut parempi vaihtaa tavalliseen keulastaagiin ja käyttää hakasilla kiinnittyvää purjetta. Sillä tavalla genua kolmosen olisi saanut skuutattua lähemmäs veneen keskilinjaa ja nousukulma tuuleen olisi ollut jyrkempi. Painotin helppoutta ja tilasin rullagenuan. Kisojen aikana kaduttaa. Muulloin ei.

    Maaliskuussa 2022 aloitin pohjan puhdistamisen vanhoista myrkky- ja primerimaaleista. Kolmen kuukauden pohjan raapimisen, hiomisen, paklaamisen ja maalaamisen jälkeen sain veneen vesille. Ja siitä lähes suoraan kisaamaan torstaikisoihin.

    Onko sinulla purjehdukseen liittyviä tavoitteita?

    Purjehdukselliset tavoitteet olivat aluksi vaatimattomat. Olin tyytyväinen, jos en jäänyt viimeiseksi. Sama tavoite on tänäkin kesänä, mutta yritän hivuttaa Hyggeäni pikkuhiljaa lähemmäs tulosluettelon keskikastia.

    Mikä on parasta Torstaikisoissa?

    Ahkerasta viikkokisailusta on ollut paljon hyötyä. Purjehdukselliset taidot ovat selvästi kehittyneet. Spinnukin nousee ja laskeutuu jo huomattavasti sujuvammin kuin edellisenä kesänä.

    Paljon on kuitenkin vielä opeteltavaa. Genuan twistin säätäminen esimerkiksi. Purjehtimista ei ikinä voi oppia täydellisesti.

    Terveisesi muille purjehtijoille?

    Jos mietit viikkokisoihin mukaan lähtemistä, niin rohkaisen sinua ottamaan ensimmäisen askeleen. Et tarvitse omaa venettä tullaksesi mukaan. Useassa veneessä on tilaa uusille tai vanhoille purjehtijoille. Ja kovin ihmeellisiä taitoja et tarvitse. Minun veneessäni riittää, kun et putoa veteen. Tai sekin käy nyt vesien lämmetessä, kunhan muistat huutaa niin kovaa pudotessasi, että huomaan noukkia sinut ylös. Halutessasi pääset kokeilemaan mitä tahansa kisaamiseen liittyvää osa-aluetta. Ohjaamaan venettä. Nostamaan, laskemaan ja säätämään purjeita. Tai jos et halua tehdä mitään, voit istua veneen laidalla painolastina ja nauttia tunnelmasta ja maisemista.

    Jos omistat jo veneen, mutta et ole vielä lähtenyt mukaan, niin nyt on aika hinata itsesi lähtöviivalle. Kisataan yhdessä toiseksi viimeisestä sijasta. Uskallan luvata, että tulet nauttimaan siitä. Jo kymmenen, viidentoista veneen näkeminen yhtä aikaa purjeet ylhäällä on itsessään sykähdyttävä näky. Jännitystäkin voi olla luvassa. Saamalle kääntömerkille voi olla tunkua.

    Lähde rohkeasti mukaan!

    Terp, Hyggen kippari.
  • Markus – Sailing Centeristä kippariksi

    Markus – Sailing Centeristä kippariksi

    Kuka olet?

    Olen Markus T! Syntynyt Porvoon sairaalassa kesällä 1976, olen asunut lapsuuden ja nuoruuden niin Loviisassa kuin Tesjolla. Vuodesta 2004 asuinpaikka on ollut Porvoo (ja siksi myös jäänee). Juuret siis vahvasti Itä-Uudellamaalla.

    Miten olet päätynyt purjehtijaksi?

    Olen alunperin täysin maakrapu. Veneistä ei ole minkäänlaista kokemusta. Ajoin vuosien varrella paljon maantiepyörää ja kesällä 2020 iski kesken treenilenkin päähäni ajatus että “voisihan sitä jotain muutakin joskus tehdä”, ja siitä se sitten lähti. Purjehdus oli ainoa asia jota edes halusin kokeilla!

    Samana syksynä osallistuin saaristolaivurikurssille Porvoossa (joskin loppukoe jäi tekemättä pandemian vuoksi) ja toukokuussa 2021 osallistuin HSS:n sailing centerin alkeiskurssille ja sitä myötä jäin HSS:n aikuisten purjehduskouluun. Ensimmäinen kausi meni tiiviisti Helsingissä viikottaisissa treeneissä sillä halusin opetella asiat mahdollisimman oikein.

    Keväällä 2022 liityin kotikaupunki Porvoon pursiseuran BSS:n sailing centerin toimintaan mukaan ja samalla ensimmäisen kesän kevytveneet vaihtuivat BSS:n H-veneisiin. Ohjattuja treenejä oli kerran viikossa ja muuten yritin purjehtia mahdollisimman aktiivisesti niin että kaikkiaan päiviä vesillä kertyi vuonna 2022 lähes 50. Purjehdin mm. gastina Torstaikisoissa.

    Toukokuussa 2023 alkoi elämäni kolmas purjehduskausi ja sama aktiivinen seilaus on jatkunut.

    Kerro veneestäsi

    Omaa venettä minulla ei ole. BSS:n sailing centerissä voi purjehtia seuran kahta H-venettä. Se on hyvä vaihtoehto jos haluaa purjehtia mutta oman veneen omistaminen ei ole mahdollista tai omistaminen tuntuu muutoin vieraalta ajatukselta.

    H-vene on Suomen saariston työjuhta ja siten erinomainen monipuoliseen purjehdukseen.

    Paras purjehdusmuisto tähän mennessä?

    Lauantai toukokuun 29. päivä 2021. Olin ensimmäisen kerran purjeveneessä (pieni kevytvene) ja itse ohjaimissa alkeiskurssilla Löylyn edessä Merisatamassa Helsingissä. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja olosuhteet purjehdukseen olivat täydelliset. Oltiin päästy harjoitusalueelle ja skuuttasin isopurjetta sisään, vene kallistui sopivasti ja vauhti alkoi kiihtyä. Nauroin ääneen sitä tunnetta.

    Onko sinulla purjehdukseen liittyviä tavoitteita?

    Ei varsinaisesti. Ei ainakaan tuloksellisia. Ainoa tavoite on oppia paremmaksi ja monipuolisemmaksi purjehtijaksi. Olen tällä hetkellä kiinnostunut enemmän aktiivisesta päiväpurjehduksesta kuin purjehdusretkien tekemisestä.

    Tai no, jos ajatus Emsalö Runtin kipparoinnista sailing centerin jäsenistä koostuvalla miehistöllä lasketaan tavoitteeksi niin lisätään se listaan!

    Mikä on parasta Torstaikisoissa?

    Kisaamalla oppii paremmaksi purjehtijaksi. Oppi voi kummuta omista oivalluksista mutta myös muiden purjehduksen tarkkailusta. Lisäksi nykymaailman digisinkoilussa on nautinto päästä keskittymään ainoastaan purjehdukseen ja kuljettamaan H-venettä mahdollisimman hyvin noin kolmen tunnin ajan.

    Terveisesi muille purjehtijoille?

    Jos haluat oppia purjehdusta ja saada alkusysäyksen niin suosittelen lämpimästi BSS:n sailing centerin toimintaa. Purjehdimme aktiivisesti keväästä syksyyn ja saamme kerran viikossa osaavaa valmennusta. Sailing centerin kausimaksu on todella kohtuullinen, joten kynnys osallistumiseen on erittäin matala.

    Markus H-veneessä.